Raideliikenteen ongelmatilanteisiin on reagoitava nopeasti
Kasvaneiden liikennemäärien vuoksi toimiva liikenteenohjaus on nykyään entistä tärkeämpää.
Raideliikenne on viime vuosina kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Kasvua on ollut sekä henkilö- että tavaraliikenteen määrissä. Joka päivä rautateillä kulkee yli 1 500 junaa. Niiden liikenteenohjauksesta vastaa Finrail Oy.
”Meidän tehtävämme on määritellä junille reitit suunniteltujen aikataulujen mukaisesti. Vastaamme myös poikkeustilanteiden hoidosta ja matkustajainformaatiosta asemilla”, Rataliikennekeskuksen päällikkö Timo Hämäläinen kertoo.
Siinä, missä tavarajuna taittaa taivaltaan 60–80 km/h, yltää pendolino ja IC-juna parhaimmillaan 200 km/h ja allegro 220 km/h nopeuteen. Suomen rataverkko on pääasiassa yksiraiteinen, joten liikenteessä tarvitaan tarkkaa yhteensovittamista.
”Junat on aikataulutettava niin, että ne kohtaavat toisensa kohtauspaikoilla. Eri nopeuksilla etenevien junien kohdalla tämä vaatii hyvää ennakkosuunnittelua.”
Ensimmäiset toimenpiteet tärkeimpiä
Vilkkaimmilla rataosuuksilla junat seuraavat toisiaan kymmenen minuutin välein. Vaikka aikataulut suunnitellaan etukäteen, poikkeuksia tapahtuu usein. Liikenteenohjaajan pitää jatkuvasti olla ajan hermolla.
”Poikkeavissa tilanteissa ensimmäiset toimenpiteet ovat tärkeitä. Väärät valinnat voivat johtaa siihen, että koko raideliikenne puuroutuu. 15 minuutin myöhästymisen kanssa vielä pärjätään, mutta jos juna seisoo jossain tunnin, liikenteen palautuminen aikataulun mukaiseksi vie pari tuntia.”
Jotta suuremmat sumput vältettäisiin, perutaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yksittäisiä lähijunavuoroja poikkeustilanteissa hallitusti.
Hämäläisen mukaan myös etukäteen ilmoitettaviin, yleensä säätilasta johtuviin peruutuksiin on suhtauduttu hyvin.
”Asiakkaiden mielestä on parempi, että hieman harvemmat vuorot ajetaan aikataulussaan kuin että ajettaisiin täydet vuorot, joiden saapumisaikaa ei voi ennakoida.”
Poikkeuksellisen luminen talvi
Poikkeavia tilanteita aiheuttavat Hämäläisen mukaan muun muassa kalusto- ja laiteviat sekä erilaiset onnettomuudet, kuten eläinten allejäännit. Esimerkiksi radan yläpuolisen ajolangan rikkoutumisesta aiheutuvat sähköradan vauriot ovat hankalia pitkäkestoisuutensa vuoksi.
”Jos puu kaatuu radalle ja vetää langat mukanaan maahan, ei radalla ajeta ennen kuin langat on korjattu.”
Tänä talvena ongelmia aiheutti runsas lumentulo. Paikoin lunta satoi niin pitkään ja sakeasti, ettei junavuorojen välinen aika tahtonut riittää lumitöille.
”Lumi kuuluu suomalaiseen talveen, mutta onhan tämä talvi ollut poikkeuksellinen.”
Liikenteenohjaus tarvitsee ihmistä
Digitalisaatio, automaatio ja kauko-ohjaus ovat raideliikenteen ohjauksessa tätä päivää. Niiden ansiosta liikennemääriä on voitu kasvattaa, kun moni hidas ja työläs työvaihe on jäänyt historiaan.
”Aiemmin raiteiden vaihteet vaihdettiin kammesta kääntämällä ja junien aikataulutus paperisine dokumentteineen oli aikaavievä prosessi. Nykyään vaihteet vaihdetaan etänä tietotekniikkaa apuna käyttäen ja digitalisaation ansiosta yllättäviin kuljetustarpeisiin voidaan reagoida saman tien.”
Vaikka aiempaa suurempia liikennemääriä ohjataan nykyään aiempaa pienemmällä henkilökunnalla, ihmissilmiä tarvitaan yhä valvomaan liikennettä.
”Tietokone ei vielä ymmärrä kaikkia muuttuvia tekijöitä. Jos vaikkapa pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä luotettaisiin pelkästään automaatioon, liikenne sakkautuisi minuuteissa.”
Teksti: Maria Latokartano
