Hyppää pääsisältöön

Opinnäytetyö: Rautatieliikenteen häiriötilanteiden strategisen johtamisen kehittäminen

Juuri valmistuneessa opinnäytetyössä tutkittiin rautatieliikenteen häiriötilanteiden johtamisen kehittämistä Suomessa. Haastattelimme työn toteuttajaa Finrail Oy:n projektipäällikkö Miika Koivistoa tekemistään löydöksistä ja kehittämistarpeista.

  1. Kerrotko työstäsi ja sen sisällöstä?

Opinnäytetyön aihe on Rautatieliikenteen häiriötilanteiden johtamisen kehittäminen Suomessa. Työn toimeksiantaja oli Finrail Oy, jonka tehtävänä on tuottaa tasapuolista rautatieliikenteen liikenteenohjauspalvelua. Finrailin yhtenä strategisena päätavoitteena on täsmällinen ja sujuva rautatieliikenne.

Finrail Oy halusi selvittää, mitä asioita tulisi kehittää rautatieliikenteen häiriötilanteiden johtamisessa ja miten nykyistä johtamismallia tulisi kehittää huomioiden strateginen kehittämisnäkökulma, operatiivisen tason roolit ja käytettävä teknologia.

Tämä tutkimus pyrki tuottamaan uusia näkökulmia häiriötilanteiden johtamisympäristön ja organisaatiorakenteiden kehittämiseen, koska rautatieliikenteen häiriötilanteiden johtamisesta on tehty vain vähän tutkimusta Suomessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää rautatieliikenteen häiriötilanteiden johtamismallia ja häiriötilannejohtamista strategisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata asioita, joita tulee kehittää tukemaan häiriötilannejohtamista.

Tutkimuskysymykset, joihin tutkimus pyrki vastaamaan, ovat:

  • Mitkä ovat suurimmat kehityskohteet rautatieliikenteen häiriötilanteiden johtamisessa?
  • Mitkä ovat tarkoituksenmukaisimmat tavat kehittää häiriötilanteiden johtamismallia tutkimusteorioiden valossa?

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin rautatieliikenteen häiriötilanteiden johtamista strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimus rajattiin koskemaan ainoastaan normaaliolojen häiriötilanteita, ja poikkeusolojen varautuminen rajattiin pois tarkastelusta.

  1. Mikä sai sinut tutkimaan juuri tätä aihetta?

Häiriötilanteiden johtaminen on kiehtonut minua aina. Aiheena tämä on laaja ja siitä on tehty suhteellisen vähän selvityksiä. Halusin ottaa työn näkökulmaksi strategisen näkökulman, koska rautatieliikenteen asiantuntijana näin sellaiselle näkökulmalle tarvetta liittyen häiriötilanteiden johtamiseen.

Lisäksi muuttuva ympäristö toi oivan ajankohdan tällaiselle selvitykselle. Nykyinen rautatieliikenteen häiriötilanteiden johtamismalli on yli kymmenen vuoden takaa, jolloin rautatieliikenteen hallinnonalan organisaatiorakenteet olivat erilaiset kuin nykyään.

  1. Mitkä ovat keskeisemmät löydökset?

Rautatieliikenteen häiriötilanteiden johtamismallia ja häiriötilannejohtamista tulee kehittää strategisesta näkökulmasta. Häiriötilanteiden johtamismallia voidaan kehittää strategian ja strategisten suuntaviivojen, työntekijöiden osallistamisen, muutosjohtamisen, häiriötilanteiden systemaattisen analysoinnin sekä säännöllisen harjoittelun avulla. Lisäksi teknologisia ratkaisuja täytyy kehittää avustamaan nykyistä paremmin häiriötilannejohtamisessa ja tilannekuvan ylläpitämisessä.

Työssä annettiin myös ehdotus päivitetyksi häiriötilanteiden johtamismalliksi ja suositeltiin erilaisten häiriötilannejohtamista tukevien asioiden ja teknologian käyttämistä toiminnassa. Työssä todettiin, että häiriötilanteiden johtamismallin tulee kattaa sekä strateginen taso että operatiivinen taso.  Sen vuoksi työssä ehdotettu johtamismalli jakautuu kolmeen tasoon: poliittiseen, strategiseen ja operatiiviseen tasoon.

  1. Ehdotus päivitetyksi häiriötilanteiden johtamismalliksi.
  2. Häiriötilanteiden johtamismallin tasojen päävastuut.

Työn johtopäätöksissä liittyen teknologisiin ratkaisuihin todettiin, että tarvitaan yhteinen tilannekuva, jota tuotetaan kaikkien toimijoiden toimesta sähköisesti. Lisäksi viestintäteknologiaa täytyisi hyödyntää nykyistä enemmän. Haastateltavat kokivat myös, että virtuaaliselle tilannehuoneelle on tarve. Tilannehuonetta tarvitaan sekä fyysisenä että virtuaalisena, koska kaikki toimijat eivät välttämättä pääse samoihin tiloihin. Tilannekuvajärjestelmä ratkaisee osittain tätä ongelmaa, mutta virtuaalinen tilannehuone voi olla jotain laajempaa.

  1. Mitkä ovat tutkimuksesi perusteella tärkeimmät kehityskohteet? Miten päädyit juuri näihin?

Työssä nähtiin suurimpina kehityskohteina rautatieliikenteen häiriötilannejohtamisessa erillisen häiriötilannejohtamisen strategian puute, vuoropuhelun tarve strategisen ja operatiivisen tason välillä sekä riskienhallinnan keinojen hyödyntämistarve häiriötilanteiden johtamisen kehittämisessä. Häiriötilanteiden johtamismallia voidaan tutkimusteorioiden mukaan kehittää strategian ja strategisten suuntaviivojen, työntekijöiden osallistamisen, muutosjohtamisen, häiriötilanteiden systemaattisen analysoinnin sekä säännöllisen harjoittelun avulla.

Nämä kehityskohteet nousivat tärkeimmiksi sekä vuosien varrella isommista liikennehäiriöistä kootun kehitysehdotustilaston että työssä tehtyjen teemahaastattelujen pohjalta. Paino tässä työssä oli teemahaastatteluilla saadussa tiedossa.

  1. Mitä vahvuuksia on?

Haastateltavat kokivat, että liikenteessä on päivittäin rutiinilla hoidettavia häiriöitä, joista jokainen on omanlaisensa. He kokivat myös, että häiriötilannejohtamisessa on varmasti kehitettäviä asioita, vaikka yleisesti tilanteen hallinta pysyy aika hyvin kasassa. Toimijoiden mukaan rautatiealalla on tehty oikeita toimia operatiivisen tason kehittämisen osalta, eikä nykyistä häiriötilanteiden johtamismallia tarvitse täysin muuttaa. Lisäksi Finrailin ylempi ja operatiivinen johto ovat kiinnostuneita häiriötilanteiden kehittymisestä ja kestosta.

Toimialalla on pyritty myös strategisella tasolla kehittämään häiriötilanteissa toimimista ja häiriötilannejohtamista erillisiä työryhmiä perustamalla. Operatiivisella tasolla konkreettisia kehitettyjä asioita ovat olleet ns. lumi- ja talvipalaverit. Lisäksi sidosryhmien kanssa on myös työstetty operatiivisia häiriöohjekortteja.

Nykyinen lainsäädäntö velvoittaa varautumaan häiriötilanteisiin eri tavalla kuin aiemmin, ja varautumisen tasoa onkin sen vuoksi nostettu. Varautumisen osalta Finrailin johto on laatinut valmiussuunnitelmia ja päivittänyt kriisiviestinnän ohjeistuksia. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on myös arvioitu, jotta häiriötilanteista voidaan palautua aiempaa paremmin. Lisäksi on tehty talvikunnossapidon suunnitelmia, jotka sisältävät liikenteen supistamissuunnitelmat. Tavoitteena on myös se, että pidemmän aikavälin strategiset hankkeet pyrkivät kehittämään vastetta lainsäädännön vaatimuksiin ja yhteiskunnallisiin velvoitteisiin, jotta liiketoiminnan jatkuvuus, toimintavarmuus ja turvallisuus voidaan taata.

Näiden asioiden yhteenvetona on se, että kehitystyötä on jo tehty, on meneillään ja tullaan tekemään.

  1. Miten toteutit tutkimuksesi?

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui strategisen ja muutosjohtamisen sekä riskienhallinnan teorioista. Työssä käytettiin aineiston keruu- ja analyysimenetelminä teemahaastatteluja ja sisällönanalyysiä. Lisäksi hyödynnettiin taustatilastoja liittyen operatiivissa häiriötilanteissa toimimisen kehittämiseen.

Teemahaastattelut toteutettiin henkilöille, jotka olivat töissä joko strategisen tai operatiivisen tason johto- tai asiantuntijatehtävissä ANS Finland Oy:ssä, Finrail Oy:ssä, Helen Oy:ssä, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja Väylävirastossa sekä Sveitsin valtiollisessa rautatieyhtiössä SBB:llä. Näistä organisaatioista suomalaisia rautatiealan toimijoita edustivat Finrail Oy ja Väylävirasto. Muut organisaatiot toimivat vertailuorganisaatioina. Yhteensä haastateltavia oli rautatiealan organisaatioista kahdeksan ja muiden turvallisuuskriittisten alojen organisaatioista kolme henkilöä.

  1. Mikä oli mielestäsi mielenkiintoisinta?

Työssä oli mielenkiintoisinta päästä tutkimaan yhteiskunnallisesti tärkeää aihetta ja nostaa kehitettäviä asioita jatkokäsittelyyn.

  1. Muuta, mitä haluaisit kertoa?

Tähän loppuun voisi todeta erään työssä haastateltavan sanoin: ”Paras ratkaisukyky toiminnan kehittämiseen on sen kyseisen toimijan sisällä.” Käytetään tätä parasta ratkaisukykyä kehittääksemme maailmasta paremman paikan elää ja toimia.

Opinnäytetyöhän pääset tutustumaan oheisen linkin takaa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915296

 

 

Jaa